WWW.VAKKABO.FI                 Etusivu      Tuotteet      Historia      Yhteystiedot      Ajankohtaista      Linkit      

     

 

VAKKA ENNEN:

Yleistä vakoista:

Vakka on ”kannellinen tai kanneton säilytysastia, jonka laidat eli keri on taivutettu ohueksi höylätystä haapalaudasta.” Itä-Suomessa vakka on voinut tarkoittaa myös pärekoria tai vasua.

Vakkoja käytettiin monenlaisissa säilytystehtävissä. Oli eväs- ja jauhovakkoja sekä pieniä voi- ja suolavakkoja. Koska vakkoja käytettiin usein elintarvikkeiden säilytykseen, sana onkin tarkoittanut myös suuruudeltaan vaihtelevaa viljamittaa.

Samanlaisissa rasioissa säilytettiin myös ompeluvälineitä ja koruja, isommissa arvopapereita.

Vakkoja on käytetty myös kuljetustehtävissä sekä matkavakkoina. Kirkkovakassa säilytettiin ja kuljetettiin talon naisväen kirkkovaatteet, silkkihuivit, kirkkoröijyt ja parhaat jalkineet, jotka puettiin päälle vasta kirkonmäelle mentäessä, kirkkoaitassa tai tutussa talossa, johon vakat jätettiin kirkonmenojen ajaksi. Kirkkovakat kuuluivat emäntien arvokkaimpiin esineisiin, perukirjoissa ne luokiteltiin arvoesineiksi.

Vakkojen valmistus:

Vakkatekniikka lienee tunnettu jo esihistoriallisena aikana. Vakkojen valmistus alkoi keskiajan lopulla Uudenkaupungin ympäristössä. Alue sai Vakka-Suomen nimen. Nimi tarkoittaa Varsinais-Suomen pohjoisosan aluetta, jossa vakkoja valmistettiin suuria määriä ja vietiin aina Saksaan saakka. Vakka-Suomesta vakkojen valmistus levisi muuallekin Suomeen ja oli enimmäkseen ammattimestareiden käsissä.

Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vakat olivat pyöreitä ja kuperakantisia ja niitä valmistettiin ennen Hämeen ja Keski-Suomen vakkatuotannon kukoistuskautta (1840-1870-luvut). Hämeen vakat koristeltiin enimmäkseen maalauksilla ja puuleikkauksilla. Keski-Suomelle oli luonteenomaista erikoinen koristemaalaus. Vakan säilytysosaa matalampi kansi taivutettiin samalla muotilla kuin vakka, jolloin siitä tuli juuri sopivan kokoinen ja kansi sopi erilleen joutuneenakin vain yhteen vakkaan.

Kereiden päät kiinnitettiin ompelemalla ne juurilla tai muulla ohuella taipuisalla puunauhalla. Kansi ja pohja samalla tekniikalla tai vaihtoehtoisesti puunauloilla tai niittaamalla. Matkavakoissa oli vahva raudoitus, saranat ja lukko;
kevyemmissä kirkkovakoissa oli ripa ja kiinnityssäpit.
Monista rasioista, kuten myös kiinnityssäpeistä, tuli suosittuja lahjaesineitä.

 

VAKKA NYT:

Vuodesta 1994 Bo-Åke Ljungars on valmistanut vakkoja ja voirasioita Maalahdessa omassa yrityksessään. Tuotteita menee tänä päivänä ympäri Suomen, Ruotsin ja Norjan, sekä jonkin verran Keski-Eurooppaan sekä Amerikkaan ja Japaniin.

Nykyään vakkoja ja voirasioita käytetään pääasiassa koriste- ja sisustusesineinä sekä erilaisina merkkipäivälahjoina sekä häälahjoina.

Mutta vakat sekä voirasiat soveltuvat myös erittäin hyvin käyttö- ja säilytysesineiksi.

Suoria sekä muotoiltuja vakkoja voi käyttää leipäkoreina, makeiden leivonnaisten ja piparkakkujen tarjoiluun, hedelmävateina, maustepullojen sekä -purkkien alustoina sekä erilaisten asetelmien alustoina.

Voirasiat soveltuvat edelleen voirasioiksi ja suurimman voirasian sisälle mahtuu 400 g:n margariiniaski. Myös sokerikuppeina sekä teepussien säilytykseen voirasiat soveltuvat. Rasioita käytetään myös mm. korurasioina (visakoivukantisia) ja ompelutarvikerasioina.

Viljavakkoja pidetään usein seinäkoristeina joissa on esimerkiksi kuivakukka-asetelmia.

Kannelliset vakat soveltuvat sämpylöiden ym. leivän säilytykseen.

Jokainen voi myös keksiä vakoille ja rasioille oman itselleen sopivan käyttötarkoituksen.

 

   Kuvat: Jamtli-museo, Östersund, Sverige ja Tunturi-Lapin luontokeskus, Enontekiö

 

 

 
 

 

 Suomeksi       Svenska        English

 
   

   

 BO-ÅKE LJUNGARS  RÖJBACKVÄGEN 13   FIN-66140 ÖVERMALAX   Puh. +358 (0)40 5447339       
  E-mail: bo-ake.ljungars@pp.malax.fi         Ly-tunnus: 1086414-4